Prix Pehr-Evind-Svinhufvud — Wikipédia
Le prix Pehr-Evind-Svinhufvud (finnois : P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto) est un prix littéraire décerné depuis 1973 en mémoire de Pehr Evind Svinhufvud[1].
Description
[modifier | modifier le code]Liste des lauréats
[modifier | modifier le code]Les lauréats sont[1] :
Année | Écrivain | Ouvrage | Éditeur |
---|---|---|---|
1973 | Laila Hietamies | Lehmusten kaupunki | Otava |
1974 | Jukka L. Mäkelä | Teräsvyöry Kannaksella | WSOY |
1975 | Wolf H. Halsti | Muistelmat | Otava |
1976 | Lassi Nummi | Linna joessa | Otava |
1978 | Aili Palmén | Ystäväni, miehet, naiset : muistelmia | Otava |
1979 | Ilmari Turja | Jääkäri Ståhl - näytelmä | WSOY |
1980 | Erkki Palolampi | Kun se kerran tulee: kehyskertomus ja kaksi tarinaa talvisodan aikalaisista | Kustannuspiste |
1981 | Veli Virkkunen | Svinhufvud. Kansallinen presidentti | WSOY |
1982 | Antti Tuuri | Pohjanmaa | Otava |
1983 | Arvi Kivimaa | Unessa ja elämässä | Otava |
1984 | Matti Lukkari | Asekätkentä | Otava |
1985 | Katri Veltheim | Kävelyllä Viipurissa | Tammi |
1986 | Seppo Zetterberg | Viisi laukausta senaatissa Eugen Schaumanin elämä ja teko | Otava |
1987 | Aale Tynni | Vuodenajat | WSOY |
1988 | Niilo Lappalainen | Viipurinlahti kesällä 1944 | WSOY |
1989 | Sampo Ahto | Talvisodan henki Mielialoja Suomessa talvella 1939–1940 | WSOY |
1990 | Aimo Turunen | Nuoruus rauhan ja sodan Karjalassa | WSOY |
1991 | Timo Vihavainen | Kansakunta rähmällään: Suomettumisen lyhyt historia | Otava |
1992 | Pertti Kilkki | Ratsuväki Suomen sodissa 1939–1944 osa: Talvisota ja sotien välinen aika | Sotatieteen laitos |
1992 | Jukka Tarkka | Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 1–4. | Otava |
1993 | Maija-Liisa Bäckström | Fanni Luukkonen - lottajohtaja | Otava |
1996 | Juhani Salminen | Kemi 1949, Suomen kohtalonratkaisu | Gummerus |
1996 | Mauri Soikkanen | P. E. Svinhufvud – Tarkkakätinen ampuja | Gummerus |
1997 | Hilkka Vitikka | Ellen Svinhufvud | WSOY |
1998 | Mikko Uola | ”Seinää vasten vain!” poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–18 | Otava |
1999 | Tuomo Polvinen | J. K. Paasikivi – valtiomiehen elämäntyö | WSOY |
2000 | Jari Leskinen | Veljien valtiosalaisuus. Suomen ja Viron salainen sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1918–1940 | WSOY |
2001 | J. E. O. Screen | Mannerheim | Otava |
2002 | Ohto Manninen | Stalinin kiusa – Himmlerin täi: Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä | Edita |
2003 | Satu Koskimies | Te näitte mun soittoni riemun. Ulla Katajavuoren elämä | Tammi |
2004 | Annika Latva-Äijö | Lotta Svärdin synty | Otava |
2005 | Marko Paavilainen | Kun pääomilla oli mieli ja kieli | SKS |
2006 | Keijo K. Kulha | Jutikkala - tinkimätön akateemikko | Edita |
2007 | Esko Salminen | Päättymätön sota. Sisällissota julkisessa sanassa 1917–2007 | Edita |
2008 | Panu Rajala | Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset | WSOY |
2009 | Jouko Leikola | Eino Suolahti – Isänmaan lääkäri | Edita |
2010 | Teemu Keskisarja | Vihreän kullan kirous G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit | Siltala |
2011 | Johanna Sinisalo | Enkelten verta | Teos |
2011 | Hannu Rautkallio Lasse Lehtinen | Väinö Tanner – unohdetut päiväkirjat 1943–44 | Paasilinna |
2012 | Pasi Tuunainen | Marttinen – Kahden armeijan soturi | Otava |
2013 | Mikko-Olavi Seppälä Riitta Seppälä | Aale Tynni - Hymyily, kyynel, laulu | WSOY |
2014 | Seikko Eskola | Demokratia diktaattorien varjossa | Atena |
2014 | Tellervo Krogerus | Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914–1998. | Siltala |
2015 | Vesa Määttä | K. L. Oesch. Ylivoimaa vastassa, | Gummerus |
Références
[modifier | modifier le code]- (fi) « Kirjallisuuspalkinnot 1973-2015 », Svinhufvud Muistosäätiö (consulté le )